sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Ropes course

“A ropes challenge course is a variety of obstacles designed with the purpose of challenging the physical, mental, and emotional limits of the participants. Many of the elements are also designed to encourage teamwork in order to accomplish specific goals, thus being an excellent tool for groups, businesses, youth groups or schools.”

Siinä lyhyt yhteenveto siitä mitä täällä teemme.

Täältä ropes courselta löytyy noin 10 korkeaharjoite-elementtiä valjaissa: vapaata pudotusta köysikeinussa, parinsadan metrin pituinen vaijerikaapeli jota pitkin pääsee liukumaan, jättiläiset tikkaat, paalu, trapetsihaaste puiden välissä, n. 35 metrin korkuinen puu, jota pitkin saa kiivetä niin pitkälle kuin uskaltaa..



Sitten on matalaharjoitteet, joiden tarkoituksena on haastaa ryhmiä toimimaan yhdessä, hakemaan ratkaisuja ja kannustamaan toinen toista. On paljon pelejä, joissa vaaditaan joku luova ratkaisu. Toiset vaatii fysiikkaa ja jokaisen huomioonottamista. Osa haastaa miettimään miten toimitaan erilaisten ihmisten kanssa. Osa haastaa kiinnittämään huomiota ryhmän ja yksilöiden väliseen kommunikointiin.





Tällaisia elementtejä löytyy monesta paikkaa, Suomestakin, mutta tää paikka on siitä hyvä, että jokaisen elementin taakse kätkeytyy jotain pohdittavaa. Kaikkiin elementteihin voi liittää opetuksen, joka liittyy elämään, yhteistyöhön, moraaliin, uskoon tai esimerkiksi jokaisen yksilön rohkaisemiseen tai haastamiseen. Elementtien välillä pysähdytään miettimään miksi jotain tehtiin, miten tiimi toimi, mitä siitä oppi yms. Hauskaa, mutta myös vakavaa.



Juttelin toissapäivänä yhden tytön kanssa, jolla oli paljon vaikeuksia luottaa itseensä ja muihin. Hän oli minun ja erään miehen vetämässä ryhmässä, jossa muut oli poikia. He olivat kaikki jollain tasolla rikostaustaisia ja viettivät kesää työleirillä. Tyttö ei halunnut olla mukana aktiviteeteissa, koska pelkäsi muiden ja itsensä suhtautumista niihin. Päivän päätteeksi haastoimme ryhmän tekemään team wall:in. Heidän piti porukkana kiivetä n. 4 metriä korkean puisen seinän yli ilman apuvälineitä. Pojat ottivat haasteen innolla vastaan ja tekivät sen nopeasti. Viimeisenä oli tämä tyttö, joka ei halunnut osallistua. Pojat katsoivat toisiinsa ja ottivat haasteeksi sen, että tyttö saadaan turvallisesti muurin päälle. He keksivät hienoja turvallisia ratkaisuja tytön nostamiseksi. Tämä pudisti päätään, mutta suostui lopulta ja kävi poikien avustuksella koskettamassa muurin yläreunaa. Hänelle se oli suuri juttu, mutta toivottavasti avasi jotain luottamuksesta toisiin. Puhuimme asiasta yhdessä jälkeenpäin ja totesimme, että pojille oli siinä hetkessä tärkeää tehdä kaikki ryhmässään olevan tytön parhaaksi.

Siinä oli mielestäni tiimityön ydin ja ehkä yksi syy miksi haluamme täällä työskennellä. Kyllästyisin nopeasti vetämään pelkkää toimintaa, mutta pidän siitä, että sen kautta voi tuoda paljon syvempiä juttuja ihmisten elämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti