torstai 12. marraskuuta 2009

Aurinko armas kuivas satehen...

Säitä pitelee. Pilvet ovat harvinaisempi vieras ja aurinko jaksaa tehdä hommia aamusta iltaan. Aamuisin lämpötila on 20 paremmalla puolella ja iltapäivisin varjossa noin 40. Auringossa arvelemme 50 tietämissä.. Nautimme auringosta, mutta hyvin paljon myös Suomesta tulleista uutisista: siellä on talvi ja lumi maassa!


Paikallinen lämpömittari: pakkasella alle 30:ssä, hymy sen jälkeen, aurinko paistaa.... hmm.

Jouni nakuttelee hyttysverkkoja ikkunoihin, Mari tuli juuri koulusta. Koulussa alkaakin olla viimeiset hetket käsillä ennen kesälomaa. Täällä joulu vietetään kesälomalla, kouluvuosi alkaa taas tammikuussa. Huomenna on viimeiset oppitunnit ja sitten alkavat koeviikot. Kahdeksannella luokalla on 2 viikkoa kokeita, maanantaista perjantaihin, joka päivä eri koe. Kysyin tänään muutamalta oppilailta miten he uskovat jaksavansa moisen rumban, mutta he vastasivat ”fine”. Ajatella jos Suomessa olisi samainen käytäntö ennen kesälomaa, kuinka väsyneitä oppilaat alkaisivat jo olla. Toisaalta loppurutistuksen jälkeen oppilailla on sitten ansaittu loma edessä. Minä en enää anna läksyjä poloille, kertaan tippejä kokeisiin ja pidämme hauskaa yhdessä viimeisellä tunnilla.

Viikonloppuna ajetaan pienelle reissulle kohti itää. Lähdemme amerikkalaisten vapaaehtoisten kanssa hengähtämään viikon työstä, etsimään villieläimiä kamera kourassa ja vierailemaan muutaman tutun luona, jotka ovat täällä kanssa vapaaehtoistyössä.


Vehnäsiä ruisjauhosta, leseistä ja vehnästä. Kotoista.




Muutaman paikallisseurakunnan yhteinen pyhäkoululeiri, johon Janne otti meidät mukaan. Parisataa lasta kuunteli raamatunkertomuksia ja opetteli isolla porukalla moniäänisiä lauluja. Me esitimme kolmisin heille jouluevankeliumin Julian nuken kanssa..


Jannen sivubisnes: raamattu- ja virsikirjamyynti. Raamattuja ei ole täällä helppo saada. Niinpä Janne toimittaa sinne, missä tarvitaan. Niitä menisi enemmän kuin myytäväksi saa, mahtavaa nähdä miten tärkeä tuo kirja on.


Nkurenkurun päätie ja meidän työmatka.



Lentopalloa kaupungin kentällä iltaisin kunnes pimeä laskee.

2 kommenttia:

  1. Voi teitä ONNELLISIA! Ihanaa lukea teidän seikkailuvuodestanne, joka tulee säilymään mielissänne ikuisuuden ja tämä 1 vuosi tulee olemaan koko elämänne iso voimavara, niin teille yhdessä kuin molemmille yksilöinä.
    Siunattua loppumatkaa.
    Matra

    VastaaPoista
  2. Tätä kommenttia kirjoitetaan Tarjan ja Robin kodissa. Kiva kun olette sieltäkin saaneet ystäviä.

    VastaaPoista